4. painos (uusintapainos)
ISBN 951-97101-7-5
930 sivua
Pehmeäkantinen, nidottu

Hinta 94 € (+ alv)
Opiskelijoille erikoishinta

Hinta
103,40 €
Korroosiokäsikirja

Korroosiokäsikirja

Toisen painoksen alkusanat

Korroosiokäsikirjan ensimmäisen painoksen loputtua otti Suomen Korroosioyhdistys vuoden 2004 keväällä yhteyttä Kunnossapitoyhdistykseen uusintapainoksen tekemiseksi. Kirja todettiin alalla erittäin tarpeelliseksi, joten se painettiin, ja samalla korjattiin kirjasta vuosien mittaan löytyneet virheet.

Rajamäessä 2 pnä elokuuta 2004
Kunnossapitoyhdistys ry


Esittely

SKY-KORROOSIOKÄSIKIRJA projektina sai alkunsa Suomen Korroosioyhdistyksen Kemian ja prosessiteollisuuden jaoston toteamista tarpeista teollisuuden käytännön korroosiotietämyksen parantamiseksi. Koulutuksen lisäksi tarvittiin puhdasta käsikirjatietoutta taulukkoina, nomogrammeina ja alan "osaajien" kokemuksilla. Tältä pohjalta käynnistyi käsikirjaan tähtäävä kirjoitustyö.

Tässä käsikirjassa sanastollisesti

  • Korroosio (ilmiö) on metallin fysikaalis-kemiallinen reaktio ympäristönsä kanssa, mikä aiheuttaa muutoksia metallin ominaisuuksiin ja mikä usein voi johtaa metallin, sen ympäristön tai teknisen järjestelmän vaurioihin. Reaktio on luonteeltaan tavallisesti sähkökemiallinen.
  • Korroosiovaikutus on syöpyvän järjestelmän jonkin osan muutos, joka on aiheutunut korroosiosta.
  • Korroosiovaurio on korroosiovaikutus, jonka katsotaan olevan haitallinen metallille, sen ympäristölle tai sille tekniselle järjestelmälle, johon ne kumpikin kuuluvat.

Korroosio laajemmin ymmärrettynä tarkoittaa myös muiden materiaalien tuhoutumisreaktioita, mutta tämä KORROOSIOKÄSIKIRJA keskittyy pääosin metallien korroosioon ja korroosionestoon sekä vaihtoehtoisiin materiaaleihin.

Korroosioilmiöiden tieteidenvälisyyden ja laaja-alaisuuden takia todettiin tarvittavan useita kirjoittajia eri aihepiirien erikoisasiantuntijoina. Työtä koordinoimaan tarvittiin toimitusneuvosto sekä käytännön työhön päätoimittaja ja toimitussihteeri.

Kirjan kirjoittajana ovat olleet (aakkosjärjestyksessä):
fil. maist. Per-Erik Ahlers, Oy Keskuslaboratorio Ab
dipl.ins. Holger Alén, Teknos-Winter Oy dipi.ins.
Markku Ainali, Savcor-Consuiting Oy
dipl.ins. Juha Aihojärvi
dipl.ins. Hans Barck, Valtion teknillinen tutkimuskeskus
tekn. tri Olof Forsén, Teknillinen korkeakoulu
dipl.ins. Terho Harju, Outokumpu Oy
ins. Tapio Harju, Outokumpu Oy
tekn.tri Tero Hakkarainen, Valtion teknillinen tutkimuskeskus
tekn. Matti Heinonen, Neste Oy
fil. maist. Sture Henrikson
kääntäjänä dipi.ins. Juhani Hinttala, Säteilyturvakeskus
dipl.ins. Ossi Hietanen, Imatran Voima Oy
dipl.ins. Mikko Hupa, Åbo Akademi
dipl.ins. Eva Häkkä-Rönnholm, Valtion teknillinen tutkimuskeskus
dipl.ins. Kaj Höglund, Nokia Oy
dipl.ins. Tapio Kanko, Valtion teknillinen tutkimuskeskus
dipl.ins. Pirjo Kaunisto, Metalliteollisuuden Keskusliitto
dipl.ins. Tuija Kaunisto, Valtion teknillinen tutkimuskeskus
dipl.ins. Ritva Korhonen, Imatran Voima Oy
dipl.ins. Tapio Korpinen, Savcor-Consulting Oy
dipl.ins. Heikki Kukko, Valtion teknillinen tutkimuskeskus
dipl.ins. Paavo Kuusela, Neste Oy
dipl.ins. Sinikka Kurkela, Helsingin kaupungin energialaitos
dipl.ins. A. Kyröläinen, Outokumpu Oy
dipl.ins. Timo Laurila, Nokia Oy
dipl.ins. Reijo Lehmus, Plastilon Ltd.
dipl.ins. Antero Leikko, Galvateam Oy
rak.mest. Esa Minkkinen, Oy Höganäs Ab
apul.prof. Tapio Mäntylä, Tampereen teknillinen korkeakoulu
ins. Jyrki Naukkarinen, Oy Muotekno Ab
dipl.ins. Auvo Nikula, Kemira Oy
dipl.ins. Martti Pulliainen, Savcor-Consutting Oy
dipl.ins. Markku Puska, Nokia Oy
dipl.ins. Riitta Pönniö, Hackman Oy
dipl.ins. Heikki Ristolainen, Finn-CVD Ky
dipl.ins. Esko Ruhanen, Nokia Oy
apul.prof., Ph.D. Mirja Salkinoja-Salonen, Helsingin Yliopisto
dipl.ins. Olle Schalin, Kymmene Oy, Kaukaa
tekn. lis. Pekka Siitonen, Tampereen teknillinen korkeakoulu
fil. lis. Bengt Skrifvars, Åbo Akademi
dipl.ins. Maria-Liisa Surakka, Tampereen tekn.oppil.
tekn. lis. Jaakko Tenkula, Telatek Oy
tekn. lis. P. J. Tunturi, Korroosionestotekniikan Keskusliitto ry.
dipl.ins. Hannu Vainio, Oy Sui-Mu Ab
dipl.ins. Veli-Matti Vuori, Tamlink
dipl.ins. Petri Vuoristo, Tampereen teknillinen korkeakoulu
prof. Seppo Yläsaari, Teknillinen korkeakoulu

Kirjassa esitetyt ratkaisut perustuvat kirjallisuuteen, kokemukseen ja kirjoittajien näkemykseen.

Käsikirjoitukset on tarkastanut ja kirjan toimitustyötä on valvonut TOIMITUSNEUVOSTO, jonka puheenjohtajana oli yhdistyksen puheenjohtaja prof. Tero Hakkarainen, Valtion teknillinen tutkimuskeskus sekä jäseninä fil. lis. Per-Erik Ahiers, Oy Keskuslaboratorio Ab, dipl.ins. Jaakko Helve, Enso-Gutzeit Oy, tekn. tri Olof Forsön, Teknillinen korkeakoulu, dipl.ins. Paavo Kuusela, Neste Oy, dipl.ins. Pentti Lehtonen, Valmet Oy, dipl.ins. Jarkko Lepo, Teknillinen korkeakoulu, dipl.ins. Auvo Nikula, Kemira Oy, tekn. lis. Pekka Siitonen, Tampereen teknillinen korkeakoulu, dipl.ins. Liisa Sundberg, Helsingin kaupungin energialaitos sekä sihteerinä ja kirjan päätoimittajana tekn. lis. P. J. Tunturi, Korroosionestotekniikan Keskusliitto ry.

Toimitussihteerinä toimi dipl.ins. Juhani Hinttala kevääseen 1987. Sen jälkeen Sinikka Tunturi o.t.o. Sihteerinä ja kirjan taittajana on toiminut yo.merkonomi Päivi Berg. Taittoa on myös tehnyt lukiolainen Maria Tunturi sekä kirjan päätoimittaja. Kielentarkistuksen on tehnyt hum.kand. Paula Heiäng.

Kirjan 1. painoksen kannen on suunnitellut mainostaiteilija Veikko Mansikka, Kemira Oy.

Kirjan näin jättiläisurakkana valmistuessa haluaa Suomen Korroosioyhdistys kiittää kaikkia projektiin osallistuneita, niin kirjan sisältöön, talouteen kuin asian eteenpäin viemiseen eri tavoin vaikuttaneita henkilöitä, yrityksiä ja yhteisöjä. Samoin yhdistys kiittää projektia taloudellisesti tukeneita säätiöltä, Koneen Säätiötä, Neste Oy:n säätiötä, Suomen kulttuurirahaston Maili Aution rahastoa, Tekniikan Edistämissäätiöltä sekä kauppa- ja teollisuusministeriötä kirjalle osoitetusta tuesta.
Lopuksi kiitämme Hangon kirjapainoa ja kaikkia toimitustyöhön osallistuneita pitkämielisyydestä ja hyvästä lopputuloksesta.

Helsingissä 1 pnä marraskuuta 1988
SUOMEN KORROOSIOYHDISTYS SKY – FINLANDS KORROSIONSFÖRENING ry.


Sisällys


ALKUSANAT

ILMOITTAJAT

1 KORROOSIO JA KORROOSIONESTO

1.1 Korroosio — ilmiö kemian ja metallurgian rajapinnalla
1.2 Eri metalleilla on erilainen syöpymistaipumus
1.3 Pourbaix-diagrammi — mahdollisuuksien kartta
1.4 Metallien rakenne ja metallipinnan luonne
1.5 Korroosioympäristöt
1.6 Sähkökemiallinen korroosiomekanismi
1.7 Polarisaatioilmiöt
1.8 Metallin passivoituminen
1.9 Korroosion esiintymismuodot
1.10 Korroosion estäminen
1.11 Korroosiotutkimus

2 KORROOSION SÄHKÖKEMIALLINEN PERUSTA

2.1 Peruskäsitteet
2.1.1 Sähköjohdin ja sähköäjohtavat aineolomuodot
2.1.2 Ohmin ja Faradayn lait
2.1.3 Termodynaamiset peruskäsitteet
2.1.4 Hapettumis- ja pelkistysreaktiot, happamat ja emäksiset liuokset
2.2 Korroosion sähkökemiallinen mekanismi
2.3 Anodiset ja katodiset reaktiot vesiliuoksissa

2.4 Elektrodipotentiaalit

2.4.1 Sähkökemiallinen potentiaali
2.4.2 Elektrodipotentiaalin fysikaalinen perusta
2.4.3 Sähkökemiallinen kenno ja kennojännite
2.4.4 Standardipotentiaali
2.4.5 Polarisaatio

3 KORROOSIOPROSESSIEN TERMODYNAMIIKKAA

3.1 Nernstin yhtälö
3.2 Potentiaali-pH-piirros eli Pourbaix-diagrammi

3.2.1 Veden termodynaaminen stabilisuus, happamat ja emäksiset ympäristöt; hapettavat ja pelkistävat ympäristöt
3.2.2 Potentiaali-pH-pirrosten laatimisen yleisperiaatteet
3.2.3 Raudan potentiaali-pH-piirros
3.2.4 Muiden metallien potentiaali-pH-piirroksia
3.2.5 Metalliseosten potentiaali-pH-piirrokset
3.2.6 Potentiaali-pH-piirrosten hyväksikäyttö

4 KORROOSIOPROSESSIEN KINETIIKKA

4.1 Nopeustarkasteluihin littyviä käsitteitä
4.2 Polarisaatio

4.2.1 Varauksensiirtopolarisaatio
4.2.2 Diffuusiopolarisaatio
4.2.3 Passivaatio ja polarisaatio
4.3 Korroosiopotentiaalin ja korroosionopeuden määrittäminen

4.3.1 Evansin diagrammi
4.3.2 Evansin diagrammi metallin liukenemiselle vetya kehittävässä korroosiossa
4.3.3 Esimerkkejä korroosiopotentiaalin ja korroosionopeuden määräytymisestä erilaisissa korroosiosysteemeissä
4.4 Sähkökemialliset korroosionopeuden määritysmenetelmät

4.4.1 Tafelin suorien ekstrapolointi
4.4.2 Polarisaatiovastusmenetelmät
4.4.3 Vaihtovirta- eli impedanssimenetelmä

5 PASSIVAATIO JA KORROOSION ILMENEMISMUODOT

5.1 Yleistä
5.2 Ruostumattomien terästen passivoituminen
5.3 Passivoitumisen edellytykset
5.4 Passiivikerroksen rakenne
5.5 Korroosion esiintymismuodot

5.5.1 Yleinen syöpyminen
5.5.2 Pistesyöpyminen
5.5.3 Rakokorroosio
5.5.4 Galvaaninen korroosio
5.5.5 Eroosiokorroosio ja kavitaatiokorroosio
5.5.6 Hiertymiskorroosio
5.5.7 Raerajakorroosio
5.5.8 Valikoiva liukeneminen
5.5.9 Jännityskorroosio
5.5.10 Korroosioväsyminen

6 KORKEAN LÄMPOTILAN KORROOSIO

6.1 Johdanto
6.2 Korroosion termodynaamiset tarkastelutavat

6.2.1 Reaktion tasapainovakio ja vapaan energian muutos
6.2.2 Termodynaamisen tasapainotilan graafiset esitystavat
6.2.3 Tasapainolaskujen tulosten tulkinta
6.3 Oksidikerroksen kidevirheet ja aineensiirto

6.3.1 Metallioksidien kidevirheet
6.3.2 Oksidikerroksen kasvunopeus
6.4 Eräiden metallien ja metalliseosten hapettuminen

6.4.1 Seostamaton metalli
6.4.2 Metalliseosten hapettuminen
6.4.3 Sulfidikerroksen muodostuminen
6.4.4 Kineettinen kynnys, "Kinetic Boundary"
6.4.5 Yhteenveto hapettumisesta
6.5 Korroosio polttolaitoksissa

6.5.1 Kuumakorroosio "hot corrosion"
6.5.2 Eutektinen sulaminen
6.5.3 Rikkioksidien vaikutus
6.5.4 Kloridin vaikutus
6.5.5 Yhteenveto korroosiosta polttolaitoksissa
6.6 Loppulause

7 KORROOSION TORJUNNAN EDELLYTYKSET

7.1 Yleistä
7.2 Korroosioilmiõt, erityisesti sähkökemialliset mekanismit
7.3 Korroosioympäristőt sekä kemikaalien ominaisuuksien ja riippuvuussuhteiden vaikutus
7.4 Rakenneaineiden koostumus, fysikaaliset ja mekaaniset ominaisuudet sekä rakenteiden valmistusmenetelmät
7.5 Suojapinnoitteet ja suojaustekniikat
7.6 Rakenneaineiden saatavuus ja hinta
7.7 Korroosion mittaus-ja tutkimusmenetelmät

8 KORROOSION TORJUNTAKEINOJA KORROOSION ESTÄMISEKSI ESIINTYMISMUODOITTAIN

8.1 Korroosion torjuntakeinojen jaottelu esiintymismuodottain
8.1.1 Eroosiokorroosion estäminen
8.1.2 Galvaanisen korroosion estäminen
8.1.3 Hajavirtakorroosion estäminen
8.1.4 Hiertymiskorroosion estäminen
8.1.5 Jannityskorroosion estäminen
8.1.6 Kavitaatiokorroosion estäminen
8.1.7 Korkean lämpötilan korroosion estäminen
8.1.8 Korroosioväsymisen estäminen
8.1.9 Mikrobikorroosion estäminen
8.1.10 Pistesyöpymisen estäminen
8.1.11 Raerajakorroosion ja herkistymisen sekä sularajakorroosion estäminen
8.1.12 Rakokorroosion (piilokorroosion) ja lankamaisen (filiform) korroosion estäminen
8.1.13 Sulan metallin aiheuttaman murtumisen estäminen
8.1.14 Valikoivan liukenemisen (sinkinkato, grafitoituminen) estäminen
8.1.15 Vetyhaurastumisen ja vetyrakkuloiden estäminen
8.1.16 Väkevyyserokorroosion estäminen
8.1.17 Yleisen korroosion estäminen
8.2 Kuvia tyypillisistä korroosion esiintymismuodoista

9 ERI YMPÄRISTÖJEN VAIKUTUKSET MATERIAALEIHIN JA KORROOSION ESTÄMINEN

9.0 Ympäristöolosuhteiden luokitus
9.1 Ilmakehä

9.1.1 Ilma korroosioympäristönä
9.1.2 Metallien ilmastollinen korroosio
9.1.3 Muut materiaalit
9.2 Palo- ja savukaasut, kaasuturpiinit

9.2.1 Hapettuminen ja hilseily
9.2.2 Rikittyminen eli sulfidoituminen
9.2.3 Rikin ja hapen yhteisvaikutus
9.2.4 Typettyminen
9.2.5 Hiilettyminen
9.2.6 Vetykaasun vaikutus
9.2.7 Vanadiinikorroosio
9.2.8 Kaasuturpiinit
9.3 Vedet

9.3.1 Luonnon vedet
9.3.1.1 Yleistä vesistä
9.3.1.2 Veden ominaisuudet
9.3.1.3 Korroosiomuotoja luonnon vesissä
9.3.1.4 Korroosionestotoimenpiteet
9.3.2 Jätevedet
9.3.2.1 Korroosio-olosuhteet jätevedessä
9.3.2.2 Poikkeavat jätevedet
9.3.2.3 Prosessin kuluessa muuttuvat olosuhteet
9.4 Höyry-ja lauhdevesi, turbiini

9.4.1 Yleistä
9.4.2 Korroosioon vaikuttavia tekijöitä
9.4.3 Turbiini
9.4.4 Raudan suojakalvon muodostuminen
9.4.5 Toimenpiteet korroosion estämiseksi höyry-lauhdevesipiirissä
9.4.6 Höyry-lauhdevesikierron ohjearvot
9.5 Prosessivedet puunjalostusteollisuudessa

9.5.1 Yleistä prosesseista
9.5.2 Kemikaalikierto/kierrätysaste
9.5.3 Sulfaattikeitto
9.5.4 RDH-keitto
9.5.5 Sulfiittikeitto
9.5.6 Valkaisuprosessit
9.5.7 Paperikonevedet
9.5.8 Yhteenveto prosessivesistä
9.6 Maaperä

9.6.1 Korroosio maaperassä
9.6.2 Maaperän vaikutus
9.6.3 Korroosion estäminen maaperässä
9.7 Hapot

9.7.1 Rikkihappo
9.7.2 Typpihappo
9.7.3 Fosforihappo
9.7.4 Suolahappo
9.7.5 Fluorivety ja fluorivetyhappo
9.7.6 Orgaaniset hapot; yleistä
9.7.7 Muurahaishappo
9.7.8 Etikkahappo
9.7.9 Sitruunahappo
9.7.10 Oksaalihappo
9.7.11 Propionihappo
9.7.12 Akryylihappo
9.8 Emäkset

9.8.1 Yleistä emäksistä
9.8.2 Rakennemateriaalit vesiliuokset
9.8.3 Rakennemateriaalit — vedettömät järjestelmät
9.9 Muut kemikaalit

9.9.1 Amiinit
9.9.2 Etyleeniglykoli
9.9.3 Kloorivalkaisukemikaalit
9.9.4 Kloridit
9.9.5 Mäntyöljy
9.9.6 Natriumperoksidi
9.9.7 Syövyttävät rikkiyhdisteet
9.10 Kaasut

9.10.1 Ammoniakki
9.10.2 Fluori
9.10.3 Freon
9.10.4 Happi
9.10.5 Otsoni
9.10.6 Hiilimonoksidi ja -dioksidi
9.10.7 Kloori
9.10.8 Typpi
9.10.9 Rikkidioksidi
9.10.10 Rikkivety
9.10.11 Vety
9.11 Betoni

9.11.1 Betoni ympäristönä
9.11.2 Betonin vaikutus metalleihin
9.11.3 Betonin vaikutus ei-metallisiin aineisiin
9.12 Biologinen korroosio

9.12.1 Biologisen korroosion syntytapa
9.12.2 Biokorroosiota aiheuttavat mikrobilajit
9.12.3 Korroosion havaitseminen
9.12.4 Biokorroosion ehkäiseminen

10 METALLIEN KORROOSIONKESTÄVYYS ERI OLOSUHTEISSA

10.1 Valuraudat, hiiliteräkset ja niukkaseosteiset teräkset
10.1.1 Johdanto
10.1.2 Materiaalit
10.1.3 Korroosionkestävyys eri ympäristöissä
10.1.4 Yhteenveto
10.2 Ruostumattomat teräkset

10.2.1 Yleistä ruostumattomista teräksistä
10.2.2 Ruostumattomissa teräksissä esiintyvät korroosiomuodot
10.2.3 Syövyttäviä olosuhteita kestävät ruostumattomat teräkset
10.2.4 Austeniittisen ruostumattoman teräksen hitsausliitoksen korroosionkestävyys
10.3 Kupari ja kupariseokset

10.3.1 Yleistä kuparimetalleista
10.3.2 Kuparimetallien korroosiomuodot
10.3.3 Korroosio erilaisissa olosuhteissa
10.3.4 Käyttökokemuksia ja -kohteita
10.4 Nikkeli ja nikkelivaltaiset seokset

10.4.1 Johdanto
10.4.2 Materiaalit
10.4.3 Nikkeliseosten korroosiomuodot
10.4.4 Yhteenveto nikkeliseoksista
10.5 Lyijy ja lyijyseokset

10.6 Sinkki ja sinkkiseokset
10.7 Magnesium ja magnesiumseokset

10.7.1 Pintaan muodostuva kalvo
10.7.2 Magnesiumseoksilla esiintyvät korroosiomuodot
10.7.3 Metallurgisten tekijöiden vaikutus korroosionkestävyyteen
10.7.4 Kestävyys ilmastollista korroosiota vastaan
10.7.5 Korroosionkestävyys kemikaaleja vastaan
10.7.6 Korroosionkestävyys korkeissa lämpötiloissa
10.7.7 Pintakäsittelymenetelmät
10.7.8 Korroosion estäminen suunnitteluvaiheessa
10.8 Alumiini ja alumiiniseokset

10.8.1 Alumiinin pintaan syntyvät oksidikalvon merkitys
10.8.2 Seostuksen vaikutus
10.8.3 Korroosionkestävyys eri ympäristöissä
10.8.4 Muiden metallien vaikutus
10.8.5 Alumiinin korroosion torjuntakeinot yleensä
10.8.6 Esimerkkitapaus: Tikasprofiilin syöpyminen
10.9 Titaani ja titaaniseokset

10.9.1 Titaanin ominaisuudet
10.9.2 Titaanin käsittelyssä huomioonotettavia asioita
10.9.3 Titaanin ja titaaniseosten korroosionkestävyys
10.9.4 Titaanin koneistus ja muokkaus
10.9.5 Liittäminen
10.9.6 Lämpökäsittely
10.10 Tantaali

10.10.1 Tantaalin korroosionkestävyys
10.10.2 Tantaalin vetyhauraus
10.10.3 Tantaalin kestävyys korkeissa lämpötiloissa
10.10.4 Tantaalin kestävyys metallisulissa
10.11 Zirkoni ja zirkoniseokset

10.11.1 Zirkonin kemikaalinkestävyys
10.11.2 Zirkonin kestävyys höyryissä ja kaasuissa
10.11.3 Zirkonin galvaanisen korroosion kestävyys
10.12 Tina ja tinaseokset

10.12.1 Seostuksen vaikutus tinan korroosionkestävyyteen
10.12.2 Tinan ilmastollinen korroosio
10.12.3 Tinan korroosio vesiliuoksissa
10.12.4 Tinan korroosio hapoissa ja emäksissä
10.12.5 Tinan korroosio muissa nestemäisissa aineissa
10.12.6 Tinajuotteiden ja laakerimetallien korroosionkestävyys

11 PINNOITTEIDEN VALMISTUSTEKNIIKAT JA ESIKÄSITTELYT

11.1 Yleistä pintakäsittelystä
11.1.1 Pinnoitusmenetelmien jaottelu
11.1.2 Miksi metalleja pinnoitetaan?
11.2 Esikäsittelyt

11.2.1 Lian- ja rasvanpoisto
11.2.2 Peittaus
11.2.3 Mekaaniset esikäsittelymenetelmät
11.2.4 Fosfatoint
11.2.5 Kromatointi esikäsittelynä
11.3 Jälkikäsittelyt

11.3.1 Kromatointi
11.3.2 Fosfatointi jälkikäsittelynä
11.3.3 Oksidointi eli pinnan hapettaminen
11.4 Rakenteen suunnittelu pintakäsittelyä varten

11.4.1 Yleistä rakenteen suunnittelusta
11.4.2 Esikäsittelyn vaatimukset kappaleen rakenteelle
11.4.3 Rakenteen suunnitteluohjeita sähkökemiallista metallipinnoitusta varten
11.4.4 Rakenteen suunnittelua metallien pinnoittamiseksi termisellä ruiskutuksella
11.4.5 Rakenteen suunnittelua maalausta varten

12 METALLISET PINNOITTEET ERI YMPÄRISTÖISSÄ

12.0 Pinnoitteiden ominaisuuksia
12.1 Sinkkipinnoitteet
12.2 Alumiini- ja aluminiseospinnoitteet
12.3 Kromipinnoitteet
12.4 Nikkeli, kemiallinen nikkeli ja kupari

12.4.1 Nikkelipinnoitteet
12.4.2 Kemiallinen nikkelöinti
12.4.3 Kuparipinnoitteet
12.5 Metalliseos-ja komposittipinnoitteet

12.5.1 Metalliseospinnoitteet
12.5.2 Komposittipinnoitteet
12.6 Jalometallipinnotteet erilaisissa ympäristöissa

12.7 Muut metalliset pinnoitteet

12.7.1 Hitsauspinnoitus
12.7.2 Terminen ruiskutus

13 MUUT EPÄORGAANISET PINNOITTEET ERI YMPÄRISTOISSÄ

13.1 Alumiinin anodisointi
13.1.1 Johdanto
13.1.2 Anodisointiin sopivat alumiiniseokset
13.1.3 Anodisointikerroksen muodostumismekanismi
13.1.4 Anodisointimenetelmiä
13.1.5 Anodisointikerroksen ominaisuudet, mm. korroosionkestävyys
13.2 Emalointi

13.2.1 Johdanto
13.2.2 Emalitekniikka
13.2.3 Emalin ominaisuudet ja käyttökohteet
13.3 Keraamiset pinnoitteet

13.3.1 Kaasufaasipinnoitteet
13.3.2 Termisesti ruiskutettavat keraamipinnoitteet
13.4 Muuraukset ja laatoitukset

13.4.1 Materiaalit
13.4.2 Käyttökohteita teollisuudessa
13.4.3 Suunnittelu
13.4.4 Materiaalien valinta
13.4.5 Muuraustyöt
13.5 Betonointi ja laastit
13.6 Muut epäorgaaniset pinnoitteet

13.6.1 Typetys
13.6.2 Booraus

14 ORGAANISET PINNOITTEET ERI YMPÄRISTÖISSÄ

14.1 Maalit ja korroosionestomaalaus
14.1.1 Maalin koostumus
14.1.2 Maalityypit
14.1.3 Maalausjärjestelmät
14.1.4 Maalaustyön suunnitelu
14.1.5 Maalauksen suoritus
14.1.6 Laadunvalvonta ja tarkastus
14.1.7 Maalauskustannukset
14.2 Bitumit
14.3 Muovipinnoitteet

14.3.1 Lujitetut muovipinnoitteet
14.3.2 Kestomuovipinnoitteet
14.4 Kumit

14.4.1 Yleistä kumituksesta
14.4.2 Kumilaadut
14.4.3 Kumitettavat rakenteet
14.4.4 Kumitus
14.4.5 Kumituksen käsittely
14.4.6 Kumin kemialliset kestävyydet
14.5 Yhdistelmäpinnoitteet

14.6 Tilapäiset korroosionestoaineet

14.6.1 Korroosionestoaineiden koostumus
14.6.2 Kalvonmuodostavat tilapäiset korroosionestoainetyypit
14.6.3 Levitysmenetelmät
14.6.4 Erilaisia suojauksen poistamismenetelmiä

15 MUUT RAKENNEAINEET

15.1 Kestomuovit
15.1.1 Yleistä kestomuoveista
15.1.2 Tärkeimmät kemian teollisuudessa käytetyt kestomuovilaadut
15.1.3 Kemikaalien vaikutus kestomuoveihin
15.1.4 Kestomuovimateriaalin valinta
15.1.5 Kokemuksia kestomuovien käytöstä prosessilaitteissa
15.2 Lujitemuovit

15.2.1 Yleistä lujitemuoveista
15.2.2 Lujitemuovimateriaalin perusrakenne
15.2.3 Lujitemuovituotteiden ominaisuuksia
15.2.4 Lujitemuovin kemiallinen kestävyys
15.2.5 Tyypillisiä tuotteita lujitemuovista
15.2.6 Prosessit, joissa lujitemuovien käyttö on poikkeuksellisern suurta
15.2.7 Yhteenveto
15.3 Betoni

15.3.1 Vesi
15.3.2 Hapot
15.3.3 Emäkset
15.3.4 Jätevedet
15.3.5 Ulkoilmasto
15.4 Keraamiset rakenneaineet

15.4.1 Keraamiset yhdisteet
15.4.2 Lasit
15.4.3 Hiili
15.5 Puu

15.5.1 Puun biologinen kestävyys
15.5.2 Kyllästetyn puutavaran käyttö
15.5.3 Luontaisesti kestävät puulajit
15.5.4 Puun kemiallinen kestävyys
15.6 Kumit

16 INHIBIITTIEN KÄYTTÖ KORROOSIONESTOSSA

16.1 Yleistä
16.2 Korroosioinhibiitit

16.2.1 Inhibittien pitoisuus
16.2.2 Agressiivisten ionien vaikutus
16.2.3 Metallipinnan luonne
16.2.4 Lämpötilan vaikutus
16.2.5 Mikro-organismien vaikutus
16.2.6 Metallien luonne
16.2.7 Yhdistelmäinhibiitit
16.3 Inhibiittien luokittelu

16.3.1 Anodiset inhibiitit
16.3.2 Katodiset inhibiitit
16.3.3 Muut inhibiittien luokitustavat

17 SÄHKÖISET SUOJAUKSET

7.1 Katodinen suojaus
17.1.1 Uhrautuvat anodit
17.1.2 Ulkoinen virtalähde
17.2 Anodisen suojauksen periaate
17.3 Korroosionestokyky
17.4 Sovelluksia

17.4.1 Kunnallis- ja rakennustekniikka
17.4.2 Meritekniikka
17.4.3 Teollisuus

18 KORROOSIONESTOTOIMENPITEIDEN NIVELTÄMINEN SUUNNITTELUUN

18.1 Yleistä suunnittelusta
18.2 Valmistelevat toimenpiteet

18.2.1 Käyttöolosuhteiden määrittäminen
18.2.2 Korroosiotiedon kerääminen
18.3 Varsinainen suunnittelu

18.3.1 Korroosionkestävyyttä parantavat konstruktiiviset periaatteet
18.3.2 Eri materiaalien yhteensopivuus

19 KORROOSION SEURANTA JA TARKASTUS

19.1 Yleistä
19.2 Rikkomattomat aineenkoetusmenetelmät

19.2.1 Yleistä
19.2.2 Pintamenetelmät
19.2.3 Volymetriset menetelmät
19.2.4 Muut menetelmät
19.2.5 Menetelmien tuleva kehitys
19.3 Korroosionopeuden mittausmenetelmät

19.3.1 Painohäviömittaus
19.3.2 Sähkövastusmenetelmä
19.3.3 Polarisaatiovastusmenetelmä
19.3.4 Galvaanisen virran mittaus
19.3.5 Vetyanturi
19.3.6 Uudet mittausmenetelmät
19.4 Korroosiotutkimusmenetelmät laboratorio-olosuhteissa

19.4.1 Korroosionkestävyyden määritys painohäviökokein
19.4.2 Korroosiomuodon huomioon ottaminen koejärjestelyissä
19.4.3 Kiihdytetyt korroosiokokeet
19.4.4 Sähkökemialliset korroosiotutkimusmenetelmät
19.5 Pinnoitteiden laadunohjaus ja -valvonta

19.5.1 Yleistä
19.5.2 Pinnoitteiden laadunohjaus ja standardit
19.5.3 Ympäristöolosuhteiden merkitys
19.5.4 Laadunvalvonta laadunohjauksen osatekijänä
19.5.5 Korroosiotestit
19.5.6 Pinnoitettujen tuotteiden tarkastusstandardit; Liite 1: Pinnoitettujen tuotteiden tarkastusstandardit

20 KORROOSIOKIRJALLISUUTTA JA STANDARDEJA

20.1 Suomenkielistä kirjallisuutta
20.2 Vieraskielistä kirjallisuutta

20.2.1 Yleisesti korroosiosta
20.2.2 Korroosio eri ympäristöissä
20.2.3 Korkealämpötilakorroosio
20.2.4 Korroosionestotekniikka
20.2.5 Eri materiaalien korroosio-ominaisuuksia
20.2.6 Korroosiotestaus
20.2.7 Korroosiotaulukot
20.3 SKY-julkaisuluettelo
20.4 Standardeja pinnoitteista

21 HAKUSANASTO

22 LIITTEET

22.1 Alkuaineet, yhdisteet ja muuntotaulukot
22.2 Eri metalleille jännityskorroosiota aiheuttavia ympäristöjä
22.3 Galvaanisten parien korroosio merivedessä
22.4 Ilman sekä kaasujen liukenevuus veteen ja eräisiin liuottimiin. Korroosioväliaineiden kiehumispisteitä
22.5 Kalkki-indeksit ja veden syövyttävyyden arviointi
22.6 Korroosiosanasto
22.7 Meriveden pääainesosat ja koostumus
22.8 Metallien jännitesarjoja eri ympäristöissä
22.9 Muistilista materiaalinvalintaa varten tehtävistä selvityksistä
22.10 SI-yksiköt
22.11 Standardielektrodipotentiaaleja

HANKETTA TUKENEIDEN YRITYSTEN ILMOITUKSET

Tämän tuotteen ostaneet ostivat myös…