Toim. Henry Mikkonen
1. painos, lokakuu 2009
ISBN 978-952-99458-4-9
606 sivua
Kovakantinen, sidottu

Hinta 86 € (+ alv)
Henkilöjäsenille erikoishinta

Hinta
94,60 €

Esittely

Koneiden ja laitteiden kunnossapidon taloudellinen merkitys on valtava. Itsessään kunnossapitotyö sekä siinä käytetyt varaosat ja uudet komponentit ovat merkittävä kustannus, mutta vielä suuremmat kustannukset syntyvät, kun koneet, laitteet ja tuotantoprosessit eivät ole laiterikkojen seurauksena käytettävissä tai toimivat puutteellisesti.

Tämä kirja pyrkii antamaan tukea kunnossapitotyön suunnitteluun ja hallintaan niin, että ennakoimattomat häiriöt kyetään välttämään ja kohdistamaan toimenpiteet niihin laitteisiin, jotka niitä tarvitsevat. Tätä taustaa vasten kirjan nimeksi valikoitui "Kuntoon perustuva kunnossapito".

Tarkasteltaessa kirjan sisällysluetteloa nähdään, miten laajasta aihepiiristä on kaikkiaan kysymys. Kirjan ensimmäisessä osassa tarkastellaan kunnossapidon käsitteistöä ja kunnossapidon taloudellista merkitystä sekä valotetaan erilaisten kunnossapitostrategioiden ja filosofioiden periaatteita.

Kirjan toisessa osassa paneudutaan kuntoon perustuvan kunnossapidon ja kunnonvalvonnan suunnitteluprosessiin. Kirjan kolmannessa ja laajimmassa osassa pureudutaan seikkaperäisesti kunnonvalvonnan tekniikoihin. Neljäs osa käsittelee parantavaa kunnossapitoa ja jatkuvaa parantamista.

Kuten nimi kertoo, kirjoittajien lähtökohtana on ollut luoda käsikirja kuntoon perustuvasta kunnossapidosta huolehtiville henkilöille ja kaikille, jotka asian kanssa ovat tekemisissä. Kirjasta löytyy siten varmasti vinkkejä kaikille kunnossapidon ja tuotannon ammattilaisille.

Kirja pyrkii antamaan tarvittavat taustatiedot ja esittämään teknisesti vaativatkin asiat siinä laajuudessa, että ne ovat myös aihepiiriin tutustuvan tai sitä opiskelevan henkilön omaksuttavissa niin, että kirjaa voidaan käyttää myös oppikirjana. Päivittäisen käsikirjakäytön helpottamiseksi monet tekniset yhteenvedot on pyritty saattamaan taulukkomuotoon ja monet laajoista taulukoista on sijoitettu kirjan loppuun liitteiksi.

Kirjaprojekti käynnistettiin Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n Kunnonvalvonta ja diagnostiikkatoimikunnan aloitteesta tammikuussa 2004. Kirjoitusprojekti on laajuudestaan ja haastavuudestaan johtuen kestänyt siis melkoisen pitkän ajan ja vaatinut osallistujiltaan suuren panoksen. On kuitenkin ollut hienoa nähdä miten pyyteettömästi maamme parhaat asiantuntijat ovat uhranneet aikaansa tämän projektin hyväksi.

Kaikkiaan kirjan kirjoittamiseen on osallistunut toistakymmentä asiantuntijaa. Kunkin kirjan kappaleen yhteydessä mainitaan henkilöt, jotka ovat sen kappaleen kirjoittamiseen aktiivisimmin osallistuneet.

Kirjan toimittajana haluan tässä yhteydessä erityisesti kiittää projektissa pitkään mukana olleita toimikunnan jäseniä Juha Miettinen, Pertti Leinonen, Erkki Riutta, Erkki Jantunen ja Petri Sulo. Heidän panoksensa kirjoittajina sekä kirjan sisällön määrittelijöinä että myös useiden tekijöiden alkuperäistekstien muokkaajina ja tarkastajina on ollut arvokas.

Kiitokset kuuluvat myös osan aikaa aktiivisesti osallistuneille henkilöille: Juha Kautto ja Risto Mäkeläinen ja Veli Erkki Lumme. Kirjallisen panoksen ohella kiitokset kaikille työhön osallistuneille myös siitä miellyttävästä ja asiantuntevasta hengestä minkä puitteissa tämä projekti on viety lävitse. Suuret kiitokset myös Voitto Kokolle, Kari Komoselle, Sami Lakalle ja Kari Heinoselle, jotka kirjoittivat tekstejä kirjaan.

Kirjan tekijät toivovat tämän kirjan kuluvan käytössä. Käyttöön tämä kirja on tarkoitettu. Tekijät toivovat myös palautetta työlleen. Kunnossapidossa jos missä käytännön kokemusten arvo on mittaamaton, niitähän kirja oikeastaan loppujen lopuksi pyrkii välittämään.

Muuramessa 29.9.2009
Henry Mikkonen


Sisällys

1 JOHDANTO


OSA I
JOHDATUS KUNTOON PERUSTUVAAN KUNNOSSAPITOON

2 MITÄ KUNNOSSAPITO ON?
2.1 KUNNOSSAPIDON MÄÄRITELMIÄ
2.2 KUNNOSSAPITO MUUTTUVASSA MAAILMASSA
2.3 KUNNOSSAPITO OSANA TUOTANTO- JA TOIMITUSPROSESSIA
2.4 KUNNOSSAPITOTOIMINNAN MUUTOKSIA
2.5 KUNTOON PERUSTUVA KUNNOSSAPITO PALVELU-LIIKETOIMINTANA

3 KUNNOSSAPIDON TALOUDELLINEN MERKITYS
3.1 KUNNOSSAPIDON VAIKUTUS YRITYKSEN TOIMINTAAN
3.2 KUNNOSSAPITO KANSANTALOUDEN JA ERI TEOLLISUUDENALOJEN NÄKÖKULMASTA
3.3 ELINJAKSOAJATTELU JA TUOTANNON KOKONAISTEHOKKUUS

4 KUNNOSSAPIDON TUNNUSLUVUT
4.1 TUNNUSLUKUJEN LUOKITTELU
4.2 OMAN KUNNOSSAPIDON TUNNUSLUKUJÄRJESTELMÄ
4.3 PALVELUTOIMITTAJAN TUNNUSLUKUJÄRJESTELMÄ
4.4 EI-HIERARKKISIA TUNNUSLUKUJÄRJESTELMIÄ
4.5 TUNNUSLUKUARVOJEN VERTAILU
4.6 OLOSUHDEMUUTTUJAT, ASEMOINTI
4.7 LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TUOTANTOJÄRJESTELMÄN RAKENTEEN VAIKUTUS
4.8 TUNNUSLUVUT JA KUNNOSSAPIDON HAASTEET

5 KUNNOSSAPIDON TOIMINTAMALLIT
5.1 LAATUJOHTAMISEEN POHJAUTUVAT MENETELMÄT
5.1.1 Laatu ja kunnossapito
5.1.2 Palvelutoiminnan laatu
5.1.3 Laatutyökalu Six Sigma
5.2 LUOTETTAVUUSKESKEINEN KUNNOSSAPITO
5.2.1 RCM-prosessi
5.2.2 Kevennetty RCM
5.3 TUOTTAVA KUNNOSSAPITO
5.3.1 Tuotannon kokonaistehokkuus
5.3.2 Käyttäjäkunnossapito
5.4 TUOTANTO-OMAISUUDEN HALLINTA

6 KUNNOSSAPITOLAJIT
6.1 KUNNOSSAPITOLAJIT PSK:N MUKAAN
6.2 KUNNOSSAPITOLAJIT SFS:N MUKAAN
6.3 KUNTOON PERUSTUVA KUNNOSSAPITO JA KUNNONVALVONTA


OSA II
KUNTOON PERUSTUVAN KUNNOSSAPIDON SUUNNITTELU

7 TUOTANTOLAITOKSEN STRATEGISET VALINNAT
7.1 OMISTAJUUS JA ORGANISOINTI
7.1.1 Yrityksen sisäisen kunnossapidon ominaispiirteitä
7.1.2 Ulkoistetun kunnossapidon ominaispiirteitä
7.2 HENKILÖSTÖ
7.3 TÖIDEN SUUNNITTELU JA HALLINTA
7.4 AUTOMAATIO- JA TIETOJÄRJESTELMÄT
7.4.1 Ohjelmoitava logiikka ja koneautomaatio
7.4.2 Prosessiautomaatio
7.4.3 Kunnossapitojärjestelmä
7.4.4 Kunnonvalvonta- ja kunnossapitojärjestelmän välinen yhteys
7.4.5 Valmistuksen ohjaus
7.4.6 Toiminnan ohjaus
7.4.7 Muita tietojärjestelmiä

8 LAITETASON KUNNOSSAPITOSTATEGIAN VALINTA
8.1 RISKIEN TUNNISTAMINEN JA HALLINTA
8.2 RISKIEN ARVIOINTIMENETELMÄT
8.3 KÄYTTÖVARMUUS INVESTOINTIEN SUUNNITTELUSSA
8.3.1 Vaatimusten hallinta
8.3.2 Käyttövarmuuden suunnittelu

9 KUNTOON PERUSTUVAN KUNNOSSAPIDON SUUNNITTELU
9.1 KUNTOON PERUSTUVAN KUNNOSSAPIDON SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA
9.2 KUNTOON PERUSTUVALLE KUNNOSSAPIDOLLE ASETETTAVAT TAVOITTEET
9.2.1 Tavoiteasetannan haasteita
9.2.2 Tavoiteasetannan perusteet
9.3 KUNTOON PERUSTUVAN KUNNOSSAPIDON SUUNNITTELUN VAIHEET
9.3.1 Koneiden ja laitteiden kriittisyyskartoitus
9.3.2 Toiminnot ja suorituskykyvaatimukset
9.3.3 Toiminnalliset viat ja vikaantumismallit
9.3.4 Vikojen seuraukset
9.3.5 Ennakoivien ja korjaavien toimenpiteiden määritys
9.4 KUNNONVALVONNAN SUUNNITTELU
9.4.1 Kunnonvalvonnan taso, tekniikat ja menetelmät
9.4.2 Määräaikainen valvonta
9.4.3 Kunnonvalvonnan raportoinnin suunnittelu


OSA III
KUNNONVALVONTAMENETELMÄT

10 KUNNONVALVONNAN TOTEUTUS
10.1 MITTAAMINEN JA MITTAUSTULOSTEN TARKASTELU
10.2 OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA VIANMÄÄRITYS
10.3 JOHTOPÄÄTÖKSET, TOIMENPITEET JA PALAUTE
10.4 RAPORTOINTI JA TOIMINNAN SEURANTA
10.5 SYITÄ JOIHIN KUNNONVALVONTA VOI KAATUA

11 MITTAUSSUUREET JA SIGNAALINKÄSITTELYMENETELMÄT
11.1 AIKATASOSIGNAALI
11.1.1 Signaalin esitystavat
11.1.2 Signaalin kuvaaminen Fourier-sarjan avulla
11.2 ANALOGIA-DIGITAALI MUUNNOS
11.2.1 AD-muunnin
11.3 SIGNAALIN ESITTÄMINEN TAAJUUSTASOSSA
11.3.1 Diskreetti Fourier-muunnos (DFT)
11.3.2 Fast Fourier Transformation -muunnos (FFT)
11.3.3 Monikerrat FFT -spektrissä
11.4 SIGNAALIN NÄYTTEISTYS
11.5 SUODATUS
11.6 PAINOTUSIKKUNAT
11.7 MITTAUKSEN KESKIARVOSTUS JA TAHDISTETTU KESKIARVOSTUS
11.8 LIMITYS
11.9 SIGNAALINKÄSITTELYFUNKTIOITA
11.9.1 Tehollisarvo
11.9.2 Autospektri
11.9.3 Tehospektritiheys
11.9.4 Ristispektri
11.9.5 Koherenssi
11.9.6 Taajuusvastefunktio
11.9.7 Ristikorrelaatio ja autokorrelaatio
11.9.8 Tilastolliset menetelmät
11.10 MUITA SIGNAALINKÄSITTELYMENETELMIÄ
11.10.1 Ratakäyrämittaus
11.10.2 Kertalukujen seurantamittaus
11.10.3 Kepstri
11.10.4 Aallokemuunnos
11.10.5 Signaalin derivointi ja integrointi
11.10.6 Verhokäyräanalyysi
11.10.7 PeakVue-analyysi

12 VÄRÄHTELYMITTAUKSET
12.1 VÄRÄHTELYMITTAUKSEN TEORIAPERUSTEET
12.1.1 Herätteet ja taajuusvaste
12.1.2 Värähtelysuureet ja mittayksiköt
12.2 YLEISIMMÄT VÄRÄHTELYMITTAUKSIIN LIITTYVÄT PARAMETRIT JA KÄSITTEET
12.2.1 Värähtelyn taajuus ja amplitudispektri
12.3 VÄRÄHTELYMITTAUKSISSA KÄYTETTÄVÄT ANTURIT
12.3.1 Siirtymäanturit
12.3.2 Nopeusanturit
12.3.3 Pietsosähköiset kiihtyvyysanturit
12.3.4 Laseranturit
12.3.5 Kaksoisanturit
12.3.6 MEMS -anturit
12.3.7 Värähtelyanturin kiinnittäminen
12.4 KORKEATAAJUISET VÄRÄHTELYMITTAUKSET
12.4.1 Korkeataajuisen värähtelyn mittaaminen
12.4.2 Iskusysäys
12.4.3 Ultraääni kappaleen pinnasta
12.4.4 Akustinen emissio
12.4.5 SEE® menetelmä
12.4.6 Verhokäyräanalyysi
12.4.7 PeakVue™ menetelmä
12.4.8 Haystack-ilmiö
12.4.9 Tilastolliset menetelmät
12.4.10 Voitelutilan valvonta
12.5 KUNNONVALVONNAN MITTALAITTEET
12.5.1 Värähtelykynät ja muut yksinkertaiset käsimittarit
12.5.2 Kannettavat tiedonkeruulaitteet
12.5.3 Monikanavaiset FFT analysaattorit ja PC-pohjaiset mittalaitteet
12.5.4 Kiinteästi asennettavat on-line tiedonkeruu- ja analysointilaitteet
12.5.5 Laitteiden jako asennustavan mukaan
12.5.6 Laitteiden jako signaalinkäsittelyominaisuuksien perusteella
12.5.7 Järjestelmille asettavia vaatimuksia
12.6 MITTAUSASETUKSET
12.6.1 Kunnonvalvontajärjestelmän kokoonpano
12.6.2 Mittausasetusten valinnassa huomioitavia seikkoja
12.6.3 Kunnonvalvontajärjestelmän mittausasetusten valinta
12.6.4 Esimerkkejä mittausasetuksista tyypillisille laitteille

13 DIAGNOSTIIKKA
13.1 VALVONTAMENETELMÄT
13.1.1 Tunnuslukuvalvonta
13.1.2 Kokonaistasovalvonta
13.1.3 Spektrianalyysi ja spektrivalvonta
13.1.4 Verhokäyrä- ja PeakVue -valvonta
13.1.5 Muita valvontamenetelmiä
13.2 VIANMÄÄRITYS
13.2.1 Poikkeaman toteaminen ja varmentaminen
13.2.2 Oireiden määritys
13.2.3 Johtopäätös
13.3 VÄRÄHTELYN VOIMAKKUUDEN ARVIOINTI
13.3.1 Värähtelyn kokonaistasoon perustuvat kriteerit
13.3.2 Akselivärähtely
13.3.3 Raja-arvojen asettaminen kunnonvalvonnassa
13.4 VIKOJEN TUNNISTAMINEN
13.4.1 Epätasapaino
13.4.2 Epäkeskisyys
13.4.3 Taipunut akseli
13.4.4 Resonanssi
13.4.5 Linjausvirheet
13.4.6 Nivelakseleiden linjaus
13.4.7 Mekaaninen väljyys
13.4.8 Koneen virheellinen kiinnitys
13.4.9 Vierintälaakeriviat
13.4.10 Liukulaakerien viat
13.4.11 Roottorin hankaus
13.4.12 Akselin epäsymmetrinen lämpeneminen
13.4.13 Akselin poikittainen särö
13.4.14 Hydrauliset ja aerodynaamiset häiriöt
13.4.15 Hammasvälitysten viat
13.4.16 Hihnakäyttöjen viat
13.4.17 Sähkökoneiden viat
13.4.18 Huojunta
13.4.19 Vianhakutaulukot
13.5 HITAASTI PYÖRIVIEN KONEIDEN DIAGNOSTIIKKA
13.5.1 Matalataajuisen värähtelyn mittaamisen haasteet
13.5.2 Iskumaisten ilmiöiden mittaaminen hitaasti pyörivillä laitteilla
13.5.3 Aikatasosignaalin analysointi
13.6 AUTOMAATTISET DIAGNOSTIIKKAJÄRJESTELMÄT
13.6.1 Lähtökohta
13.6.2 Oireiden määrittäminen
13.6.3 Asiantuntijajärjestelmät
13.6.4 Sääntöpohjaiset asiantuntijajärjestelmät
13.6.5 Sumea logiikka
13.6.6 Neuroverkot ja neurosumeat järjestelmät

14 SÄHKÖKONEIDEN SÄHKÖINEN KUNNONVALVONTA JA DIAGNOSTIIKKA
14.1 SÄHKÖMOOTTOREIDEN VIKAANTUMINEN JA VIKAANTUMISEN TUNNISTAMINEN
14.1.1 Moottorin jumitilanteet
14.1.2 Staattorikäämityksen vikaantuminen
14.1.3 Virransyötön aiheuttamia ongelmia
14.1.4 Suurjännitemoottoreiden staattorikäämityksen vanheneminen
14.1.5 Taajuusmuuttajakäyttöjen erityispiirteitä
14.1.6 Akselijännitteen aiheuttamat laakerivirrat ja -vauriot
14.1.7 Oikosulkumoottorin roottorikäämityksen sauvojen tai päätyrenkaan murtuminen
14.1.8 Tahtimoottorin vikoja ja vaurioita
14.1.9 Tasavirtamoottorin vikoja ja vaurioita
14.2 SÄHKÖMOOTTORIEN KÄYNNINAIKAISET KUNNONVALVONTAMENETELMÄT JA DIAGNOSTIIKKA
14.2.1 Sähkömoottorin staattorivirran signaalianalyysi
14.2.2 Moottorisyötön jännite- ja virtaepäsymmetrian mittaus
14.2.3 Staattorin aksiaalisen magneettivuon mittaus
14.2.4 Taajuusmuuttajakäyttöisen moottorin liitinjännitemittaus
14.2.5 Akselijännitteet ja laakerivirrat
14.2.6 Akselijännitteiden ja laakerivirtojen mittaus
14.2.7 Suurjännitekoneiden staattorikäämityksen eristyksen mittaus osittaispurkausmittauksilla
14.2.8 Taajuusmuuttajakäyttöisen moottorin staattorikäämityksen osittaispurkausmittaus
14.2.9 Roottorinapojen magneettivuomittaus

15 MUITA KUNNONVALVONNAN MENETELMIÄ
15.1 AISTINVARAISET HAVAINNOT KUNNONVALVONNASSA
15.1.1 Aistit
15.1.2 Aistinvaraiset menetelmät ja apuvälineet
15.2 VOITELUAINEANALYYSIT
15.2.1 Analyysimenetelmät
15.2.2 Voiteluaineen kunnonvalvonta
15.2.3 Hiukkasanalyysit
15.2.4 Kulumametallianalyysit
15.2.5 Näytteenotto ja sen merkitys tuloksiin
15.3 LÄMPÖTILAN MITTAUS
15.3.1 Lämpötila-asteikot
15.3.2 Lämpötilan vaikutus materiaaliin
15.3.3 Lämpötilan mittausmenetelmät
15.3.4 Koskettavia lämpötilan mittausmenetelmiä
15.3.5 Koskettamattomia lämpötilan mittausmenetelmiä
15.3.6 Lämpötilan mittaaminen ja sovelluksia
15.4 NDT-MENETELMÄT
15.4.1 Endoskopia
15.4.2 Stroboskopia
15.4.3 Röntgenkuvaus
15.4.4 Pyörrevirtamenetelmä
15.4.5 Ultraääniluotaus
15.4.6 Jäljennemenetelmä
15.4.7 Tunkeumanestemenetelmä
15.4.8 Magneettijauhetarkastus
15.4.9 Kovuusmittaus
15.4.10 Barkhausenin kohina
15.4.11 Yhteenveto NDT-menetelmistä
15.5 ÄÄNI- JA ULTRAÄÄNIMITTAUKSET
15.5.1 Äänenpaine
15.5.2 Aaltoliikkeen etenemisnopeus ja aallonpituus
15.5.3 Desibeliesitys
15.5.4 Oktaavikaistat
15.5.5 Äänimittaukset
15.5.6 Ultraäänen mittaaminen
15.6 MUUNTAJAN KÄYTÖNAIKAINEN KUNNONVALVONTA
15.6.1 Muuntajaöljyanalyysi
15.6.2 Kaasuanalyysi ja läpilyöntijännitteen määritys
15.6.3 Näytteenottoväli
15.6.4 Kaasuanalyysitulosten tulkinta
15.6.5 Jakelumuuntajat ja savukaasusuodattimien muuntajat
15.7 VENYMÄLIUSKAMITTAUKSET
15.7.1 Venymäliuskan toimintaperiaate
15.7.2 Wheatstonen silta
15.7.3 Lämpötilan kompensointi
15.7.4 Venymäliuskojen käyttö
15.8 SUOJAUSJÄRJESTELMÄT
15.8.1 Koneen suojaukseen käytettäviä valvontasuureita
15.8.2 Suojausjärjestelmän vaatimukset
15.8.3 Suojausjärjestelmätyypit
15.8.4 Esimerkkejä suojausjärjestelmän toiminnasta

16 TURVALLISEN KÄYTTÖAJAN ENNUSTAMINEN
16.1 PROGNOSOINNIN HISTORIAA
16.2 PROGNOSOINTI KUNNONVALVONNASSA
16.2.1 Kulumis- ja vikaantumismallit prognostiikassa
16.2.2 Kunnonvalvontamittausten aikasarjat
16.2.3 Prosessi- ja kunnonvalvontamittausten välinen yhteys
16.2.4 Prognoosin laatiminen aikasarjan avulla
16.3 PROGNOSTIIKAN TASO


OSA IV
JATKUVA PARANTAMINEN

17 TOIMINNAN MITTAAMINEN, SEURANTA, KEHITYS JA RAPORTOINTI
17.1 KUNTOON PERUSTUVAN KUNNOSSAPIDON TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS
17.2 KUNTOON PERUSTUVAN KUNNOSSAPIDON KUSTANNUSTEHOKKUUS
17.3 RAPORTOINTI JA TOIMINNAN KEHITYS
17.3.1 Kunnonvalvonnan toiminnallisen tehokkuuden seuranta ja raportointi
17.3.2 Kunnonvalvonnan kustannustehokkuuden seuranta ja raportointi

18 PARANTAVA KUNNOSSAPITO
18.1 VIAN JA VIKAANTUMISEN SYIDEN SELVITTÄMINEN
18.2 RAKENTEIDEN KOKEELLINEN VÄRÄHTELYANALYYSI
18.2.1 Värähtelymuotoanalyysi
18.2.2 Taajuusvastefunktion mittaaminen
18.2.3 Värähtelymuotoanalyysin käyttökohteita
18.2.4 Ominaismuotoanalyysi
18.2.5 Käynninaikainen värähtelymuotoanalyysi

19 AMMATTITAIDON YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN
19.1 KUNNOSSAPITOHENKILÖSTÖN OSAAMINEN
19.2 KUNNOSSAPIDON PÄÄLLIKKÖTASON OSAAMINEN
19.2.1 Kunnossapidon johtamisen vaatimukset
19.2.2 Kunnossapidon koulutus ammattikorkeakouluissa
19.2.3 Kunnossapidon koulutus yliopistoissa ja korkeakouluissa
19.3 KUNNONVALVONTAOSAAMINEN


OSA V
TÄYDENTÄVÄÄ MATERIAALIA

20 KIRJAN AIHEALUEESEEN LIITTYVIÄ STANDARDEJA
20.1 ISO-STANDARDIT
20.2 PSK-STANDARDIT
20.3 SFS-STANDARDEJA
20.4 IEC-STANDARDEJA
20.5 MUITA STANDARDEJA JA TOIMINTAOHJEITA
20.5.1 CEN-työryhmäraportteja
20.5.2 Mimosa
20.5.3 BSI

21 CASE ESIMERKKEJÄ
21.1 CASE - JATKUVALUKONEEN KOKILLIN OSKILLOINNIN AKSELIVAURIO
21.1.1 Jatkuvaluprosessi
21.1.2 Havainnot ja mittaukset
21.1.3 Oireiden- ja vianmääritys
21.1.4 Toimenpiteet
21.1.5 Hyötyjen arviointi
21.2 CASE- SAVUKAASUIMURIN SÄHKÖMOOTTORIN STAATTORIKÄÄMIEN LÖYSTYMINEN
21.2.1 Sintrausprosessi
21.2.2 Havainnot ja mittaukset
21.2.3 Oireiden ja vian määritys
21.2.4 Toimenpiteet ja parantava kunnossapito
21.2.5 Hyötyjen arviointi
21.3 CASE - HIOMON SUURJÄNNITEMOOTTOREIDEN KÄÄMIERISTYKSEN KUNNON HEIKKENEMINEN
21.3.1 Havainnot ja mittaukset
21.3.2 Oireiden ja vian määritys
21.3.3 Toimenpiteet
21.3.4 Parantava kunnossapito
21.3.5 Hyötyjen arviointi
21.4 CASE - JAUHIMEN SÄHKÖMOOTTORIN ROOTTORIVIAN TUNNISTAMINEN
21.4.1 Havainnot ja mittaukset
21.4.2 Oireiden ja vian määritys
21.4.3 Toimenpiteet
21.4.4 Parantava kunnossapito
21.4.5 Hyötyjen arviointi
21.5 CASE - VOIMALAITOKSEN KATTILAPUHALTIMEN SÄHKÖMOOTTORIN LAAKERIVIRTAONGELMA
21.5.1 Havainnot ja mittaukset
21.5.2 Oireiden ja vian määritys
21.5.3 Toimenpiteet
21.5.4 Parantava kunnossapito
21.5.5 Hyötyjen arviointi

22 LÄHDEVIITTEET

23 LIITTEITÄ
LIITE 1. YLEISESTI KUNNONVALVONNASSA TARVITTAVIA KAAVOJA
LIITE 2. YLEISESTI KÄYTETTYJÄ MITTAUSYKSIKÖITÄ
LIITE 3. YLEINEN VIANHAKUTAULUKKO
LIITE 4. PUMPPUJEN VIANHAKUTAULUKKO
LIITE 5. YLEINEN SÄHKÖMOOTTORIN VIANHAKUTAULUKKO
LIITE 6. SÄHKÖMOOTTORIN VIANHAKUTAULUKKO VÄRÄHTELYMITTAUSTEN AVULLA
LIITE 7. VÄRÄHTELYN AIHEUTTAJAN DIAGNOSTISOINTI WOWKIN 1991 MUKAAN
LIITE 8. TYYPILLISTEN VÄRÄHTELYONGELMIEN YLEISYYS
LIITE 9. PERUSASETUKSET KUNNONVALVONTAMITTAUKSILLE SKF:N MITTALAITTEILLA
LIITE 10. PERUSASETUKSET KUNNONVALVONTAMITTAUKSILLE CSI:N MITTALAITTEILLA
LIITE 11. RCM PÄÄTÖSKAAVIO

24 HAKEMISTO

Tämän tuotteen ostaneet ostivat myös…