Kunnossapito – tuotanto-omaisuuden hoitaminen
Jorma Järviö – Taina Lehtiö
7. täydennetty painos, helmikuu 2024
ISBN 978-952-68687-2-1
292 sivua
Kovakantinen, sidottu
Hinta 58 € (+ alv)
Henkilöjäsenille ja opiskelijoille erikoishinta
- Hinta
- 63,80 €
Kunnossapito – tuotanto-omaisuuden hoitaminen
Esittely
Kunnossapito-kirjan ensimmäinen painos julkaistiin tammikuussa 2004. Toista painosta täydennettiin, kolmatta uudistettiin ja neljättä korjailtiin. Kun neljäs painos alkoi loppua, istuimme alas Matin (Niemelä) ja Henkan (Mikkonen) kanssa. Olimme kaikki samaa mieltä; kirja kaipaa uusintaa. Seitsemän vuotta on sen verran pitkä aika, ja alalla tapahtuneet muutokset ovat niin merkittäviä, että kirja täytyy uusia. Aloimme siis suunnitella viidettä painosta.
Totesimme, että kunnossapidon toiminnanohjausjärjestelmät ovat jo niin laajassa käytössä, että niistä ei tarvitse kirjoittaa omaa lukuaan. Ainetta rikkomaton testaus puolestaan todettiin niin tärkeäksi, että se erotetaan omaksi kirjakseen. Keskityimme kuitenkin kunnossapidon jokapäiväiseen tekemiseen ja jätimme johtamiseen liittyvät asiat pois. Niistä laaditaan uusi kirja lähitulevaisuudessa. Kunnossapidon materiaalilogistiikka jätettiin myös tästä kirjasta pois, sillä tarvikkeiden ja varaosien tuotetiedon, oston ja logistiikan hallinta ovat vaativuudeltaan nykyään laaja kokonaisuus, johon on saatava oma oppikirja. Muutoksen seurauksena kirjoittajien lukumäärä puoliintui.
Merkittäviä muutoksia on tapahtunut kunnossapidon käsitteitä koskevissa standardeissa. Jo ensimmäisessä luvussa ehdotetaan käsitteen kunnossapito korvaamista käsitteellä tuotanto-omaisuuden hoitaminen. Muutoksen toteuttaminen saattaa kuitenkin vaikeuttaa varhaisempien painosten synnyttämää liiketoimintaa, joten se siitä. Uusien käsitteiden lisääminen ja vanhojen muuttaminen uusiksi oli varsin vaativa homma.
Toinen merkittävä muutos on kunnossapidon palvelun alueella. Viime vuosina alihankinta sekä verkottumiseen ja kumppanuuteen perustuvat toimintamallit ovat jo niin yleistyneitä, että niistäkin on kirjoitettava. Palvelu ei ole enää vain kohteliaisuutta ja huomaavaisuutta, vaan ammattimaista toimintaa, jossa kunnossapitäjä usein joutuu hoitamaan vieraita laitteita kuin omiaan. Jos asiakkaan toiminta ei ole ammatillisesti tehokasta, kunnossapitäjän on pystyttävä ohjaamaan asiakas oikeisiin korjaaviin toimenpiteisiin.
Viidennessä painoksessa ja tässä – siitä hieman täydennetyssä – kuudennessa painoksessa on muutamia standardeja käsitelty hyvinkin tarkasti. Tekijät kuitenkin suosittelevat, että opiskelijat, esimerkiksi opinnäytteitä kirjoittaessaan, tukeutuvat asianomaisiin standardeihin, joissa asiat on esitetty tarkemmin.
Viides ja kuudes painos poikkeavat merkittävästi edellisistä painoksista, joten varhaisempien painoksien voidaan katsoa tulleen elinkaarensa päähän.
Kirjoittajat tekivät osuutensa omien yritystensä ”piikkiin”, josta kiitokset Service Management Solutions SMS Oy:lle ja Variantti Oy:lle. Kiitokset myös Promaint ry:n henkilöstölle, joka osallistui projektiin. Heikki Jokinen viimeisteli kirjan taiton.
Rattoisia luku- ja opiskeluhetkiä!
Kirjoittajat
Sisällys
TEKIJÖIDEN NÄKEMYKSIÄ
SISÄLLYSLUETTELO
1 TUOTANTO-OMAISUUDEN HALLINTA – KUNNOSSAPITO
1.1 TUOTANTOLAITOKSEN TUOTANTOKYKY
1.2 MITÄ ON KUNNOSSAPITO JA MIKSI SITÄ TARVITAAN?
1.3 KUNNOSSAPIDON KEHITTYMINEN
1.3.1 Kunnossapidon sukupolvet
1.3.2 Kunnossapidon menetelmät
1.4 TUOTANTO-OMAISUUDEN HALLINNAN VAIKUTUS YRITYKSEN TOIMINTAAN
1.5 TUOTANTO-OMAISUUDEN HOITAMINEN
2 KUNNOSSAPITO SUOMESSA
2.1 KUNNOSSAPIDON KEHITTYMINEN SUOMESSA
3 TERMIT JA KÄSITTEET
3.1 KESKEISET STANDARDIT
3.2 KUNNOSSAPIDON KÄSITTEET STANDARDIEN MUKAAN
3.3 KUNNOSSAPITOLAJIT
3.3.1 Jaottelut
3.4 TUOTANTO-OMAISUUDEN HOITAMINEN
3.4.1 Huolto
3.4.2 Ehkäisevä kunnossapito
3.4.3 Korjaava kunnossapito
3.4.4 Parantava kunnossapito
3.4.5 Vikojen ja vikaantumisen selvittäminen
3.4.6 Kunnossapitolajit standardien mukaan
3.5 LUOTETTAVUUS
3.6 KUNNOSSAPITO JA TUOTANTO
3.7 KÄYTÖN MÄÄRÄ
3.7.1 Käyttö ja käyntiasteet
3.7.2 Käytönaikainen käytettävyys
3.8 KUNNOSSAPIDON TAVOITTEET
3.8.1 Tuotannon kokonaistehokkuus (KNL)
3.8.2 Käytettävyys (K)
3.8.3 Kunnossapidettävyys
3.8.4 Käyttövarmuuden mittarit
3.8.5 Aikakäsitteet
3.8.6 Kunnossapidon kustannustehokkuus
3.8.7 Ympäristövaikutusten hallinta
3.8.8 Laitos- ja henkilöturvallisuuden hallinta
3.9 OSAAMINEN, OSAAMISTASOT
3.9.1 Kunnossapitoasentajan pätevyys
3.9.2 Työnjohtajan ja suunnittelijan pätevyys
3.9.3 Kunnossapitopäällikön pätevyys
4 VIKA JA VIKAANTUMINEN
4.1 MÄÄRITELMIÄ
4.1.1 Vika
4.1.2 Vikaantuminen
4.2 VIKAANTUMISTEN LUOKITTELU
4.2.1 Vikojen luokittelu
4.2.2 Käyttövirheet ja inhimilliset erehdykset
4.2.3 Oireilevat viat
4.3 VIKOJEN KEHITTYMINEN
4.3.1 Rakenteiden väsyminen
4.4 KÄYTÖN VAIKUTUS VIKAANTUMISEEN
4.5 VIKAANTUMINEN JA AIKA
4.5.1 Aikaan pohjautuva vikaantuminen
4.5.2 Satunnainen vikaantuminen
4.5.3 Liika kunnossapito
4.5.4 Vikojen esiintyminen
4.6 VIKAANTUMISEN SYYT
4.7 MENETELMÄT VIKAANTUMISIA VASTAAN
4.7.1 Huono laitehallinta suosii oirehtivia toimintahäiriöitä
4.7.2 Piilevien vikojen paljastaminen
4.7.3 Viisi vaatimusta häiriöttömään toimintaan, ja niiden noudattaminen
4.7.4 Vaatimukset käyttäjille ja kunnossapitäjille
4.8 EPÄNORMAALI VIKAANTUMINEN
4.9 VIKAANTUMATTOMAAN TOIMINTAAN PYRKIMINEN
4.9.1 Stabilisoidaan vikaväli
4.9.2 Pidennetään laitteen elinaikaa
4.9.3 Palautetaan laite säännöllisesti alkuperäistä vastaavaan kuntoon
4.9.4 Arvioidaan laitteen elinaika
4.10 VIKAANTUMISEN VASTUSTAMINEN
5 EHKÄISEVÄ KUNNOSSAPITO
5.1 MÄÄRITELMIÄ
5.2 MIKSI EHKÄISEVÄÄ KUNNOSSAPITOA (EH)
5.3 TYÖKUORMAT (TILAUSKANTA)
5.4 EHKÄISEVÄN KUNNOSSAPIDON SUUNNITTELUN PERIAATTEET
5.4.1 EH-ohjelman suunnittelu kriittisyysanalyysin avulla
5.4.2 EH-ohjelman suunnittelu RCM-analyysin avulla
5.4.3 Tarkastusvälien määrittely
5.5 SUUNNITTELU
5.5.1 Periaatteet
5.5.2 Huomioon otettavat asiat
5.5.3 Seisokkisuunnittelu
5.6 AIKATAULUTTAMINEN
6 KUNNOSSAPITOSTRATEGIAN LUOMINEN
6.1 MIKÄ ON OIKEA TAPA TOIMIA?
6.2 TPM-LÄHESTYMISTAPA
6.2.1 Suunnitteluvaihe
6.2.2 Mittausvaihe
6.2.3 Kunnostusvaihe
6.2.4 Huippukuntovaihe
6.3 RCM-LÄHESTYMISTAPA
6.4 TUOTANTO-OMAISUUDEN HOITAMINEN
6.4.1 Asset Management -projektin vaiheet
6.5 SIX SIGMA
6.5.1 Yleistä
6.5.2 DMAIC-ongelmanratkaisumalli
6.5.3 Six Sigma kunnossapidossa
7 KUNNOSSAPIDON TEHOKKUUS
7.1 LAITTEEN KOKONAISTEHOKKUUS
7.2 BENCHMARKING
7.2.1 Määritelmä
7.2.2 Käyttö
7.2.3 Benchmarking-kohteet
7.2.4 Toteutustapa
7.2.5 Benchmark-toiminnan kehitysnäkymät
8 TPM – KOKONAISVALTAINEN TUOTTAVA KUNNOSSAPITO
8.1 YLEISTÄ
8.2 TAUSTAA
8.3 TPM:N PÄÄMÄÄRÄT
8.4 TPM-KEHITYSOHJELMA
8.4.1 Kuntovaihe
8.4.2 Mittausvaihe
8.4.3 Ongelmanratkaisu
8.4.4 Parhaiden käytäntöjen käyttöönotto
8.5 VIKAANTUMATTOMAAN TOIMINTAAN PYRKIMINEN
8.6 KÄYTÖN SUORITTAMAAN KUNNOSSAPITOON SIIRTYMISEN VAIHEET
8.6.1 Perusteellinen puhdistaminen
8.6.2 Ympäristön siistiminen
8.6.3 Puhdistus ja huolto-ohjeet
8.6.4 Yleistarkastukset
8.6.5 Käytön suorittamat tarkastukset
8.6.6 Toimintojen organisointi ja optimointi
8.6.7 Jatkuva kunnon seuranta
8.6.8 Käyttäjien ja kunnossapitäjien yhteistyö
8.7 TPM-OHJELMAN ONNISTUMINEN
9 RCM – LUOTETTAVUUSKESKEINEN KUNNOSSAPITO
9.1 TAUSTAT
9.2 HISTORIAA
9.3 PÄÄMÄÄRÄT
9.4 RCM-PROSESSI
9.4.1 Toiminnot ja suorituskykystandardit
9.4.2 Toimintohäiriö
9.4.3 Vikamuodot
9.4.4 Vikojen vaikutukset
9.4.5 Vikojen seuraukset
9.4.6 Vikaantumisen hallinnan tehtävien valinta
9.4.7 RCM-periaatteiden mukainen työtehtävien suunnittelu
9.5 RCM-PROJEKTIN TYYPILLISET VAIHEET
9.5.1 Yleisen asennoitumisen selvittäminen
9.5.2 Pilottikohteen valinta
9.5.3 Perehdyttämiskurssi
9.5.4 Pilottiprojektin resurssien varaaminen
9.5.5 Toteutetaan pilottiprojektit
9.6 EHDOTON LUOTETTAVUUS
10 KUNNOSSAPIDON TALOUS
10.1 KUSTANNUSTYYPIT
10.1.1 Välittömät kustannukset
10.1.2 Välilliset kustannukset
10.1.3 Aineettomat menetykset/kustannukset
10.2 ELINJAKSOKUSTANNUKSET
11 KUNNOSSAPITO PALVELUPROSESSINA
11.1 PALVELUT JA PALVELUKOKONAISUUDET
11.2 PALVELUT KÄSITTEENÄ
11.3 PALVELULIIKETOIMINTA JA TEOLLISUUDEN PALVELUT
11.4 YRITYSTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA JA PALVELUVERKOSTOT
11.5 PALVELUKOKONAISUUS KÄSITTEENÄ
11.6 KUNNOSSAPIDON PALVELUKOKONAISUUS
12 ORGANISAATIOT PALVELUJEN TOTEUTTAJANA
12.1 ORGANISAATION KÄSITE
12.1.1 Sosiaalinen organisaatio
12.1.2 Muodollinen organisaatio
12.1.3 Epämuodollinen organisaatio
12.2 ORGANISAATION TOIMINTA SOSIAALISENA SYSTEEMINÄ
12.3 IHMINEN OSANA ORGANISAATIOTA
13 PALVELUTOIMINTA PROSESSINÄKÖKULMASTA
13.1 PALVELULIIKETOIMINNAN PROSESSIKOKONAISUUS
13.2 KUNNOSSAPITOPALVELUT PROSESSINÄKÖKULMASTA
13.3 YHTEISTOIMINTARAKENTEENA TOTEUTUVAT PALVELUT
13.4 ASIAKASPALVELUTILANTEET JA YHTEISTYÖ
13.5 YHTEISTOIMINNAN RISTIRIIDAT JA EPÄASIALLINEN KOHTELU
14 PALVELUJEN ARVON MUODOSTUMINEN
14.1 LAADUN KÄSITE PALVELUISSA
14.2 LAATU ORGANISAATION TOIMINNAN NÄKÖKULMASTA
14.2.1 Toiminnan laatu prosessikokonaisuudessa
14.2.2 Sosiaalisen toiminnan hallinta palveluissa
14.2.3 Oppimissuhde ja paikallisosaaminen palveluissa
14.2.4 Osaamisen merkitys palveluissa
14.3 SUORITUSKYKY, TEHOKKUUS JA TUOTTAVUUS KÄSITTEINÄ
14.4 PALVELUTOIMINNAN VAIKUTTAVUUS KUNNOSSAPIDOSSA
14.5 PALVELUJEN MITTAAMINEN JA TUNNUSLUVUT
14.6 TOIMINNAN LAADUN MITTAAMINEN KUNNOSSAPIDOSSA
15 KUNNOSSAPIDON KEHITTÄMINEN PALVELUTOIMINNAN NÄKÖKULMASTA
15.1 ORGANISAATIOMUUTOKSET JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN
15.2 TOIMINNAN HÄIRIÖT KUNNOSSAPIDOSSA
15.2.1 Organisaation viestintäongelmat ja teknologia niiden ratkaisutapana
15.2.2 Tietojärjestelmien käytön hallinta
15.2.3 Henkilöresurssin hallinta ja toimenkuvat
15.2.4 Sosiaaliset taidot ja yhteistyön hallinta
15.2.5 Ammatillinen osaaminen
15.2.6 Vanhan laitekannan kunnossapidon haasteet
15.2.7 Laiteinvestointien ja romutusten vaikutus resurssitarpeeseen
15.3 PALVELUJEN KEHITTÄMINEN
15.4 YRITYSTEN VÄLINEN YHTEINEN KEHITTÄMINEN
16 LÄHTEET
16.1 JÄRVIÖN LÄHTEET
16.2 LEHTIÖN LÄHTEET
17 LYHENTEET
17.1 AIKAKÄSITTEET (PSK 6201:2011)
17.2 LUOTETTAVUUSANALYYSIT
17.3 MUITA LYHENTEITÄ
18 SFS-EN 13306:2010 -KÄSITTEET SANAKIRJAMUODOSSA
